Isolehtilehmus on täydessä kukinnassaan näyttävä, tuoksuva puu, jonka levinneisyysalue kattaa Manner-Euroopan. Kookkaan puun runko on muhkuraton ja vesaton, latvus säännöllinen ja pyöreä. Isolehtilehmuksella on nimensä mukaisesti suuret lehdet, metsälehmuksen lehtiä suuremmat. Kukinto on 2–5-kukkainen nuokkuva viuhko, hedelmät ovat usein kookkaita ja heikommin tai selvemmin viisisärmäisiä. Hedelmät eivät ole helposti sormien välissä rikki muserrettavia.
Isolehtilehmus on toiseksi tärkein luontainen eurooppalainen lehmuslaji. Sitä on yleisesti viljelty puistopuuna. Suomessa se on menestynyt lähes Oulun korkeudelle asti. Puistoissa yleinen muhkurarunkoinen puistolehmus (Tilia x europaea) on metsälehmuksen (Tilia cordata) ja isolehtilehmuksen välinen risteymä.
Mustilassa Pähkinärinteen länsipäässä, Tammimetsän vaiheilla kasvaa komeita, kookkaita isolehtilehmuksia saarnien (Fraxinus excelsior) ja tammien (Quercus robur) joukossa. Yhdessä ne luovat vanhan jalopuulehdon tunnelmaa.
Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.
koe-erän tunnus: K09-95-070
alkuperä: Poltava, Ukraina
Isolehtilehmus on toinen Länsi-Euroopan suurikokoisista lehmuksista. Jopa 40-metriseksi kasvava laji kasvaa Pohjois-Espanjasta aina Uralille saakka. Laji on yleisesti viljelty puistopuuna. Pohjoisessa luontainen levinneisyysalue ulottuu juuri ja juuri Ruotsin länsirannikolle saakka. Meillä laji on menestynyt viljeltynä puistopuuna aina lähes Oulun korkeudelle asti. Puistoissamme yleinen muhkurarunkoinen puistolehmus (Tilia vulgaris) on metsälehmuksen (Tilia cordata) ja isolehtilehmuksen välinen risteytys.
Isolehtilehmuksen puutavaraa käytetään kuten metsälehmusta, josta se poikkeaalcin vain hyvin vähän. Isolehtilehmuksen puuaines on hieman metsälehmusta kovempaa ja lujempaa.
Isolehtilehmuksella on nimensä mukaan metsälehmusta suuremmat lehdet. Runko on metsälehmuksen tavoin muhkuraton. Metsälehmuksesta poiketen isolehtilehmuksen haararanka on karvainen. Eräiden kasvitieteilijöiden mukaan karvaisuus ei kuitenkaan ole aina kovinkaan havaittavaa. Eroja löytyy myös mm. lehtien alapinnan värityksestä. Isolehtilehmuksen voimakassärmäiset siemenet lienevät helpoin tapa erottaa laji metsälehmuksesta, jonka pienemmät siemenet ovat pinnaltaan lähes sileitä.
Laji valittiin mukaan saadun mielenkiintoisen siemenalkuperän vuoksi. On jännittävää nähdä kuinka hyvin näin eteläinen ja mantereinen alkuperä meillä menestyy. Lue lisää »
English
Русский
Svenska
Suomi