Kukkiessaan loistelias hapankirsikka on pieni, oraton ja vesova puu, jonka ohuet oksat taipuvat iän myötä riippaisiksi. Lehdet eivät ole riippuvia kuten imeläkirsikalla (P. avium). Hapankirsikka kukkii keväällä lehtien puhjetessa valkoisin 2–5 kukan sarjakukinnoin, ja kirsikat kypsyvät syksyllä kirkkaan-, tumman- tai ruskeanpunaisina. Hedelmien mukaan hapankirsikkalajikkeet tyypitellään kirkashedelmäisiin amarelleihin ja tummahedelmäisiin morelleihin. Happamat hedelmät ovat välttävää naposteltavaakin, mutta soveltuvat parhaiten erilaisten säilykkeiden valmistemiseen.
Hapankirsikka on vanha euraasialainen viljelykasvi, jota ei tavata missään luonnonvaraisena. Valtionpomologi Smirnoffin mukaan lajiketta ’Yleinen Ruskeakirsikka’ kasvatettiin Turun alueella jo 1700-luvulla. Suomessa kasvaa nykyisin kymmeniä lajikkeita, joista 'Mustilan kirsikka' eli 'Mustilan morelli', on peräisin aivan arboretumin liepeiltä Mustilan kartanon hedelmätarhasta.
Aiemmin hapankirsikkaa viljeltiin meillä jalojuurisena. Siksi se tekee vanhoilla kasvupaikoilla usein juurivesoja ja kasvaa aikaa myöten ryteiköksi tai pikkumetsiköksi, jollaisia tapaa vanhojen talonraunioiden liepeiltä.
English
Русский
Svenska
Suomi