Skip to main content

Oplopanax horridus - pirunnuija

oplopanax_horridus_jreinikainen.jpg
oplopanax_horridus_kevat_jsaarinen.jpg

Pirunnuija on Pohjois-Amerikan länsirannikon lauhkeiden sademetsien laji, joka viihtyy vanhojen varjoisten havupuiden siimeksessä. Kotiseudullaan se on jopa viisimetriseksi kohoava pystykasvuinen pensas, joka leviää hitaasti laajaksi kasvustoksi. Pensaalla on versojen latvoissa koristeelliset, isot ja sormihalkoiset lehdet ja syksyllä näyttävät punaiset marjatertut.

Pirunnuija on nimensä veroinen. Sen kaikki osat ovat hurjan näköisten piikkien suojaamia. Pohjois-Amerikan alkuperäisasukkaat uskoivat pirunnuijaan liittyvän maagisia ominaisuuksia. Pirunnuijan piikikkäät rungot sopivat noitien karkotteeksi, ja noidat myös saatiin kätevästi tunnustamaan pahat tekosensa hakkaamalla epäiltyjä piikikkäillä kepeillä. Nykyisin pirunnuijasta tiedetään saatavan gingsengin veroista voimajuomaa, joten ei ihme, että laji on käynyt harvinaiseksi kotiseudullaan.

Mustilan pirunnuijat viihtyvät Alppiruusulaakson alaosan kosteilla paikoilla mutta myös alppiruusujen joukossa. Ne muodostavat virkistävän vastakohdan alppiruusujen lehdistölle ja keräävät joskus päähuomionkin, muun muassa keväisten lehtien kääriytyessä auki ja syksymmällä marjojen punertuessa.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Pirunnuija
Heimo: 
Araliaceae
Suku: 
Oplopanax
Laji: 
horridus
Koko: 
1–3 m pensas.
Kotipaikka: 
Pohjois-Amerikan länsirannikolla Alaskasta Oregoniin, sisämaassa paikoittain Suurille Järville saakka.
Kuvaus: 
Kesävihanta piikikäs pensas, jolla suuret sormihalkoiset lehdet, kukkii valkoisin latvatertuin joihin kehittyvät punaiset marjat.
Kasvupaikka: 
Puolivarjo–varjo, keski–runsasravinteinen, tuore ja humuspitoinen kasvupaikka.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–III.

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin