Alaskan rannikoilta Kaliforniaan kasvavalla sitkankuusella on monia, yllättäviäkin ansioita. Harva tietää, että sitkankuusesta tehtiin yksi maailman suurimmista lentokoneista, Howard Hughesin jättimäinen Spruce Goose, ja samasta puusta valmistettujen Mosquito-lentokoneiden avulla voitettiin muun muassa taistelu Englannista toisessa maailmansodassa.
Kautta aikojen tätä majesteettista havupuuta ovat hyödyntäneet niin ihmiset kuin moninainen eläin- ja kasvikuntakin. Kun Tyynenmeren myrskyt lopulta kaatavat kenties satoja vuosia vanhan, jopa 90-metrisen puun, tarjoaa se kuoltuaankin oivallisen elinympäristön monille lajeille, ja uusi sitkankuusien sukupolvi alkaa kasvaa kaatuneen puun lahoavan rungon päällä.
Sitkankuusi levittäytyi jääkausien aikana Aasian mantereelta Pohjois-Amerikkaan tuolloin kuivillaan olleen Beringin salmen yli. Puu ei kuitenkaan ole kyennyt kiipeämään Kalliovuorten yli, sillä se on täysin riippuvainen Tyynenmeren tuomasta kosteudesta, joka tiivistyy massiivisen puun neulasistoon ja tippuu maan pinnassa kasvavan juuriston ulottuville. Skotlannissa ja muualla Euroopassa laajalti istutettu sitkankuusi on meillä osoittautunut talvenaraksi. Vain aivan lounaisrannikolla ja saaristossa lajin voi odottaa tulevan jotenkin toimeen. Mustilassa vanhoista, ennen sotia istutetuista puista vain yksi on enää jäljellä.
English
Русский
Svenska
Suomi