Arboretumin länsiosan keskiönä on mäen harjalla kasvava suuri kaunis kuriilienlehtikuusikko (Larix gmelinii var. kurilensis), joka nykyisin kasvaa lähes luonnontilassa. Mäen ympäristössä on vanhoja pelto- ja laidunmaita, joilla kasvaa metsiköittäin eri havupuita. Nokkalan uusimmissa istutuksissa on havupuitten lisäksi myös jaloja lehtipuita.
Punakuusen nimi tulee metsien punaruskeasta sävystä, joka paikallisten metsämiesten silmissä poikkeaa mustakuusen (P. mariana) tummasta ja valkokuusen (P. glauca) vaalesta yleisväristä. Kaikki kolme havupuuta kasvavat samoilla seuduilla Pohjois-Amerikan itäosissa. Punakuusi on niistä levinneisyydeltään selvästi atlanttisin. Kotiseutunsa eteläosissa se kasvaa vuoristopuuna Appalakkien ylärinteillä.
Punakuusi on kuulunut Arboretum Mustilan puustoon jo vuodesta 1914. Vanhan metsikön alkuperä oli New Hampshiresta Uudesta Englannista, ja se oli yksi onnistuneimpia amerikkalaisilla kuusilla tehtyjä istutuksia Mustilassa. Se säilyi komeassa kunnossa lähes sata vuotta, kunnes kaikki puut kuolivat pystyyn vuosina 2009–2011. Yksittäispuuna kasvava vanha punakuusi löytyy kuitenkin vielä Ropakon alueelta lehtometsästä, jossa sen tyypillinen profiili erottuu varsinkin talvisaikaan. Uusia punakuusi-istutuksia on tehty vuonna 2010 Nokkalan suunnalle käyttäen kahta kanadalaista alkuperää.
English
Русский
Svenska
Suomi