Skip to main content

Nokkala

Nokkala

Avainsana(t)

Arboretumin länsiosan keskiönä on mäen harjalla kasvava suuri kaunis kuriilienlehtikuusikko (Larix gmelinii var. kurilensis), joka nykyisin kasvaa lähes luonnontilassa. Mäen ympäristössä on vanhoja pelto- ja laidunmaita, joilla kasvaa metsiköittäin eri havupuita. Nokkalan uusimmissa istutuksissa on havupuitten lisäksi myös jaloja lehtipuita.

Picea rubens - punakuusi

picea_rubens_siemen_jreinikainen.jpg

Punakuusen nimi tulee metsien punaruskeasta sävystä, joka paikallisten metsämiesten silmissä poikkeaa mustakuusen (P. mariana) tummasta ja valkokuusen (P. glauca) vaalesta yleisväristä. Kaikki kolme havupuuta kasvavat samoilla seuduilla Pohjois-Amerikan itäosissa. Punakuusi on niistä levinneisyydeltään selvästi atlanttisin. Kotiseutunsa eteläosissa se kasvaa vuoristopuuna Appalakkien ylärinteillä.

Punakuusi on kuulunut Arboretum Mustilan puustoon jo vuodesta 1914. Vanhan metsikön alkuperä oli New Hampshiresta Uudesta Englannista, ja se oli yksi onnistuneimpia amerikkalaisilla kuusilla tehtyjä istutuksia Mustilassa. Se säilyi komeassa kunnossa lähes sata vuotta, kunnes kaikki puut kuolivat pystyyn vuosina 2009–2011. Yksittäispuuna kasvava vanha punakuusi löytyy kuitenkin vielä Ropakon alueelta lehtometsästä, jossa sen tyypillinen profiili erottuu varsinkin talvisaikaan. Uusia punakuusi-istutuksia on tehty vuonna 2010 Nokkalan suunnalle käyttäen kahta kanadalaista alkuperää.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Punakuusi
Heimo: 
Pinaceae
Suku: 
Picea
Laji: 
rubens
Koko: 
Suomessa täysikokoisena 15–20 m. Kotiseudullaan kookkaampi.
Kotipaikka: 
Kanadan kaakkoisosat, Uusi-Englanti ja Appalakkien vuoristo Yhdysvalloissa.
Kuvaus: 
Säännöllisen kartiomainen, lyhyt- ja tiheänaulasinen kuusipuu, jonka yleissävy on punertavan ruskea ja neulaset vaaleanvihreät. Kävyt pieniä, 3-5 cm.
Kasvupaikka: 
Aurinkoinen tai puolivarjoinen, vähä- tai keskiravinteinen kasvupaikka. Kasvaa myös turvemailla ainakin kotiseudullaan.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–III–?. Menestymisen pohjoisraja selvittämättä.

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin

Syndicate content