Cercidiphyllum

Katsura on kotiseutunsa Japanin metsätalouspuita ja kasvaa siellä jopa 30 metrin korkuiseksi. Euroopassa se jää huomattavasti pienemmäksi puuksi tai suureksi pensaaksi.

Katsuran lehdet ovat miltei pyöreitä, nyhälaitaisia, ja asettuneet oksille säännöllisiin kulmiin. Tästä syntyy katsuralle omintakeinen kaunis kasvutapa, joka on tehnyt siitä yhden arvostetuimmista koristepuista, vaikkei sillä ole näyttäviä kukkia tai hedelmiä. Syksyllä lehdet saavat valkoisesta punaisen eri sävyihin vaihtelevan, mutta pääasiassa keltaisen syysvärin. Maahan varisseista lehdistä leviää imelä tuoksu, jota on verrattu piparkakkuihin, poltettuun sokeriin ja vaniljaan.

Katsuraa on viljelty Suomessa harvinaisena jo vuosikymmenien ajan. Se on Suomessa usein alkuperältään tuntematonta keskieurooppalaista taimistokantaa, joka saattaa kylminä talvina paleltua eteläisimmässäkin Suomessa. Toisaalta Göteborgin kasvitieteellisessä puutarhassa kasvavaa luonnonkantaa on viljelty menestyksellä Oulussa asti. Näyttääkin siltä, että riittävän kylmiltä seuduilta kerätty alkuperä menestyy olennaisesti paremmin, ja olisi hyvin käyttökelpoinen koristepuu Etelä- ja Keski-Suomessa.

Katsura on vaatelias lehtometsien puu, joka hyvin menestyäkseen vaatii syvämultaista, routimatonta maata, joka ei saisi todella kuivua kertaakaan kesän aikana. Katsura tulee toimeen myös kuivemmalla paikalla, mutta jää tällöin pensaaksi. Valoisuuden suhteen se ei ole yhtä vaatelias, vaan sietää kevyttä varjoa. Muun puuston tai rakennusten suojassa sen varhain puhkeavat lehdet ovat paremmin suojassa keväthalloilta.

Isolehtikatsura kasvaa luontaisena vain Japanin pääsaaren Honshun keskiosien vuoristoissa. Puhjetessaan pronssinväriset lehdet ovat herttatyviset ja suuremmat kuin pikkulehtikatsuralla (C. japonicum). Syksyllä lehdet saavat upean vaaleanpunaisen, violetin ja keltaisen kirjoman syysvärin, ja pudonneiden lehtien paahdettua sokeria muistuttava tuoksu täyttää ilman.

Suomessa isolehtikatsura on menestynyt hyvin etelärannikolla ja siitä kehittyy pieni siro-oksainen yksirunkoinen puu. Nuorena latvus on kartiomainen, mutta puun ikääntyessä se pyöristyy. Isolehtikatsura vaatii rehevän ja aina kosteana säilyvän, hapahkon muhevan kasvualustan sekä muiden puiden suojaa kevätahavaa ja halloja vastaan.

Mustilassa kasvaa yksittäinen isolehtikatsura Etelärinteen länsipäässä sekä nuorempia istutuksia Tuijalaakson alueella puron varressa. Siemeniä on saatu Mustilaan sekä 2003 Pietarista Komarov-instituutista että 2008 Norjasta Milden arboretumista. Milden erinomaiset isolehtikatsurat ovat 1976 yhteispohjoismaisen siemenkeruumatkan satoa. 2000 metrin korkeudesta Japanin vuorilta peräisin olevat isolehtikatsurat näyttävät pärjäävän Suomessakin mainiosti.

Luontainen levinneisyys

Katsura on kotoisin Japanista, jossa sitä kasvaa kaikilla saarilla.

Lajikuvaus

Katsura on jopa 30 metrin pituiseksi kasvava lehtipuu, joka meillä jää tätä huomattavasti pienemmäksi, 5-8 metrin pituiseksi pikkupuuksi. Kuori on jo nuorena uurteinen, väriltään harmaa. Lehdet ovat melkein pyöreitä, nyhälaitaisia, päältä vihreitä ja alta sinivihreitä. Ne saavat keltaisen syysvärin. Kukat ja hedelmät ovat vaatimattomia.

Menestyminen sekä viljely meillä ja muualla

Katsuraa on viljelty meillä harvinaisena. Se on menestynyt melko hyvin I-III-vyöhykkeillä, vaikka onkin joskus pensastava. Paremmin valitulla siemenalkuperällä voitaisiin saada aikaan kenties parempi emopuusto nykyiseen verrattuna. Katsura on meillä usein tuntematonta alkuperää. Muualla maailmassa se on yleisesti viljelty ja arvostettu koristelaji.

Käyttö

Katsura on sovelias yksittäispuuksi tai muutaman puun ryhmiin.

Kasvupaikkavaatimukset

Menestyäkseen kunnolla katsura vaatii kosteaa, syvämultaista maata, joka ei saa routia. Se tulee toimeen kuitenkin myös kuivemmalla paikalla, tällöin siitä ei kehity kuitenkaan kaunista puuta. Valoisuuden suhteen se ei ole yhtä vaatelias, vaan sietää kevyttä varjoa.

Lisäys ja taimikasvatus

Katsuraa lisätään siemenestä ja kasvullisesti pistokkaista. Näiden täytyy kuitenkin olla nuorista, l-vuotiaista taimista otettuja. Siemen on lyhytikäistä eikä kestä pitkää varastointia. Se itää ilman minkäänlaista käsittelyä. Siementä ei myöskään peitetä. Taimet ovat hyvin nopeakasvuisia. Ne koulitaan lehtipuille soveltuviin kasvatusastioihin tai kennoihin. Näistä ne voidaan edelleen siirtää peltoon tai suurempiin astioihin. Pellossa riittää jatkokasvatukseen 2-4 vuotta. Katsura muodostaa voimakkaan juuriston, eikä sen tulisi antaa kasvaa kovin suureksi ennen lopullista istutusta.