Skip to main content

Acer spicatum

Acer spicatum - tähkävaahtera

acer_spicatum_siemen_jreinikainen.jpg

Tähkävaahtera on itäisessä Pohjois-Amerikassa kasvavista vaahteralajeista pohjoisin. Se kasvaa mantereen yleisenä metsänlaide- ja alikasvospensaana ja sietää melko runsasta varjostusta. Tähkävaahtera on pienikokoinen, pystykasvuinen ja monirunkoinen pensas. Nimensä se on saanut erikoisista pystyistä, tähkämäisistä kukinnoistaan, jotka ovat oksien päästä kynttilän lailla kohoavia, vaaleanvihreitä terttumaisia huiskiloita. Syksyllä näihin tähkiin kehittyvät kauniisti punertavat siemenet.

Suomessa tähkävaahteraa on kasvatettu kauan, mutta hyvin vähän ja sitä tavataan lähinnä vain kasvitieteellisissä kokoelmissa. Se on kuitenkin osoittautunut hyvin kestäväksi lajiksi, jolle löytyisi paikka niin puistoista kuin kotipihoiltakin erityisesti sieltä missä vaaditaan hyvää talvenkestoa.

Mustilassa alkuperältään tuntematon tähkävaahterakanta on selvinnyt ankarimmistakin talvista vaurioitta. Vanhin, lähes satavuotias puumainen tähkävaahtera kasvaa Pähkinärinteessä. Mustilan omilla siemenkeruumatkoilla Kanadan itäosista kerätyistä pohjoisimmista luonnonkannoista kasvatettuja taimia kasvaa pieninä ryhminä eri puolilla Arboretumia.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Tähkävaahtera
Heimo: 
Aceraceae
Suku: 
Acer
Laji: 
spicatum
Koko: 
Suomessa kehittyy 5–7 metrin mittaan, metsän keskellä jopa 10 m.
Kotipaikka: 
Pohjois-Amerikan itä- ja koillisosat.
Kuvaus: 
Pesasmainen vaahtera, jolla on hieman kurttuiset, 3- tai 5- halkoiset lehdet ja pystyt tähkämäiset kukinnot.
Kasvupaikka: 
Aurinko - puolivarjo, runsasravinteinen, tuore - kostea.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–V (VI) parhailla alkuperillä.

UKK: 16. Acer spicatum - tähkävaahtera

Avainsana(t)

Luontainen levinneisyys

Tähkävaahtera kasvaa luontaisena Pohjois-Amerikan koillisosissa USA:n ja Kanadan alueilla Suurten järvien itäpuolisilla alueilla.

Lajikuvaus

Tähkävaahtera on pystykasvuinen pensas, joka saattaa luontaisilla alueillaan yltää 8 metrin mittaan. Meillä se on jäänyt tätä pienemmäksi, 4-5 metrin pituiseksi. Rungon kuori pysyy harmaana, lehdet ovat perinteisestä vaahteranlehdestä suuresti poikkeavia. Ne saavat usein hyvän syysvärin, joka voi olla keltaisesta punaiseen tai oranssiin vivahtava. Tähkävaahteran kukinto on pysty ja tähkämäinen, mistä se on saanut nimensäkin. Myös hedelmät ovat pystyssä tertussa muista vaahteroista poiketen.

Menestyminen sekä viljely meillä ja muualla

Tähkävaahtera on saarnivaahteran ohella kenties maapallon kestävin vaahteralaji, jonka luontainen levinneisyysalue ulottuu kauas boreaaliselle metsävyöhykkeelle. Meillä sitä on viljelty vuosikymmeniä ja sen on todettu olevan täysin kestävä I-III-vyöhykkeillä. Ilmeisesti sitä voitaisiin viljellä tätä pohjoisempanakin jos käytettäisiin riittävän pohjoisia siemeneriä. Muualla maailmassa tähkävaahtera on viljeltynä varsin harvinainen, eikä siitä ole viljelyssä kuin muutama kanta.

Käyttö

Tähkävaahteraa voitaisiin käyttää metsänreunuspensaana kulttuurialueita rajaamassa sekä pensasryhminä luomassa ruskaa.

Kasvupaikkavaatimukset

Tähkävaahtera viihtyy puolivarjossa tai auringossa hikevillä humuspitoisilla mailla. Lue lisää »

Kasvin perustiedot
Suku: 
Acer
Laji: 
spicatum

Ulsike 1997: 111. Acer spicatum - tähkävaahtera

Avainsana(t)

Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.

koe-erän tunnus: - Lue lisää »

Kasvin perustiedot
Suku: 
Acer
Laji: 
spicatum

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin

Syndicate content