Makedonianmännyn siemeniä saatiin Mustilaan jo 1907 bulgarialaiselta metsänhoitajalta. Siemenet oli kerätty Rila-vuoristosta, jossa eteläisestä sijainnista huolimatta keskilämpötilat ovat alhaisia ja lumi sulaa vasta kesäkuussa. Makedonianmänty kasvaa Balkanin vuoristoseuduilla jäänteenä jääkautta edeltävän aikakauden eurooppalaisista metsistä. Bulgarian ja historiallisen Makedonian lisäksi sitä kasvaa Albaniassa ja Montenegrossa.
Makedonianmänty on viisineulasisten valkomäntyjen ryhmän ainoa todella hyvin Mustilassa viihtyvä edustaja, ja yksi niistä harvoista Mustilan kasviaarteista, joka on jo löytänyt paikkansa suomalaisessa viherrakentamisessa ja taimistojen valikoimissa. Makedonianmänty on kestävä monenlaisia tuhoja vastaan ja varjonsiedossa se poikkeaa mäntyjen yleisestä valopuulinjasta, sietäen varjostusta lähes kuusen tapaan. Makedonianmänty ei vanhemmiten ränsisty sembramännyn (P. cembra) tapaan, ja avoimella paikalla siitä kehittyy vanhemmiten leveä ja tuuhea.
Makedonianmäntymetsiköitä on Mustilassa viidessä erityyppisessä paikassa, ja se tuntuu viihtyvän vähintään hyvin niissä kaikissa. Metsikköjen tunnelma on tyystin toinen kuin suomalaisessa mäntymetsässä. Sinivihreitten pitkien neulasten muodostamassa katveessa tummanharmaiden, kuusimaisten runkojen keskellä vallitsee kaunis valohämy. Maanpintaa peittää pehmeä neulasmatto ja siellä täällä lojuu makedonianmännyn käpyjä, joiden houkuttelemina pähkinähakit (Nucifraga caryocatactes) pysähtyvät Mustilaan ruokailemaan syksyisillä muuttomatkoillaan.
Makedonianmänty on eräs parhaiten meille sopeutunut ulkomainen havupuulaji. Se kasvaa useina erillisinä esiintyminä Balkanin niemimaalla Thessalonikista Albaniaan ja Pohjoisessa Bulgarian puolella. Laji kasvaa vuoristossa 1200- 2200 metrin korkeudessa. Suomessa olevat metsiköt ovat Bulgarian Rila- vuoristosta. Laji on menestynyt meillä hyvin, eräissä kokeissa jopa Etelä-Lapissa. Peucemänty on myös ainoa 5-neulasmänty, joka ei sanottavammin kärsi muita 5-neulasmäntyjä vaivaavasta tervasrososta (Cronartium ribicola). Hyvästä sopeutuneisuudesta on osoituksena myös lajin erittäin hyvä luontainen uudistumiskyky.
Makedonianmänty on viime vuosikymmeninä osittain syrjäyttänyt sembramännyn paikan viherrakentamisessa. Makedonianmänty ei ränsisty varhain kuten sembramänty usein jo 50 vuoden ikäisenä monesti tekee. Toisaalta on todettava, että vielä muutaman metrin mittaisena sembra on tuuheamman oloinen sekä latvukseltaan peucea pyöreämpi. Makedonianmänty, joka pitää vuodenajasta riippuen vain yhden tai kahden vuoden neulaset näyttää nuorena sembraan verrattuna hieman harsulta.
Makedonianmänty kasvaa meillä yli 25 m pituiseksi komeaksi puuksi. Sillä on harmaa kuusimainen runko, pitkät hieman alle 10 cm pituiset neulastupsut ja jopa 15 cm pitkät kävyt. Latvus on puulla leveä ja vaatii runsaasti valoa, kuten muutkin männyt. Sirot oksat pitkine neulastupsuineen ovat hyvin haluttuja leikkovihreäkäyttöön. Makedonianmänty menestyy koristepuuna hyvin myös kuivalla kasvupaikalla. Arboretum Mustilan keskiosiin istutetut metsiköt ovat kylväneet ympäröivälle puolukka- ja osittain jopa kanervatyypin kankaalle hyvin elinvoimaisen nuoren taimikon. Lue lisää »
English
Русский
Svenska
Suomi