Skip to main content

Acer pictum

Acer pictum subsp. mayrii - sahalininvaahtera

Tämän idänvaahteran alalajin sanotaan esiintyvän ainoastaan Japanissa ja sielläkin hyvin pienellä alalla. Mustilaan se on kuitenkin saatu Sahalinin saarelta, jossa sitä myös kasvaa. Idänvaahterasta sen erottaa parhaiten pyöreiden, mutta lähes aina viisiliuskaisten lehtiensä puolesta. Idänvaahteralla liuskoja on seitsemän. Sahalininvaahteran voi sekoittaa myös lähisukulaiseensa kappadokianvaahteraan (Acer cappadocicum), joka taasen on kotoisin Kaukaasian vuoristoseuduilta.

Luonnossa tämä puu kasvaa runsaslumisilla vuoristoseuduilla 10–15 metrin korkuiseksi. Viljeltynä se on kaunis, pyöreälatvuksinen puu, joka keväällä kukkii ennen lehtimistään. Kukinto muistuttaa metsävaahteran (A. platanoides) kellanvihreää kukintoa niin kooltaan kuin väritykseltäänkin.

Tästä vaahterasta on Suomessa vielä hyvin vähän viljelykokemusta, mutta kestäväksi osoittautuvat kannat on syytä huomioida, kun halutaan metsävaahteralle ominaista rehevyyttä ja kaunista lehdistöä ilman vaaraa liian suureksi kehittyvästä puusta. Vasta avautumassa olevat lehdet ovat keväällä kauniin pronssinpunaiset, mikä korostaa hienosti kukkien heleää väriä.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Sahalininvaahtera
Heimo: 
Aceraceae
Suku: 
Acer
Laji: 
pictum
Alalaji (ssp.): 
mayrii
Koko: 
Saavuttanee Suomen oloissa noin 10 m mitan.
Kotipaikka: 
Suppeilta alueilta Japanin vuoristoissa ja Sahalinin saarella.
Kuvaus: 
Muistuttaa metsävaahteraa, mutta on pienikasvuisempi. Lehdet ovat pienemmät ja pyöreämmät, ja niissä on viisi kolmiomaista liuskaa.
Kasvupaikka: 
Aurinkoinen tai puolivarjoinen kasvupaikka. Metsäpuuna hyötyy tuulensuojasta. Ravinteikas ja tuore maaperä.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–III (IV). Viljelykokemuksia toistaiseksi hyvin vähän, mutta hyvällä alkuperällä vaikuttaa varsin kestävältä.

Acer pictum subsp. mono - idänvaahtera

acer_mono_lehti_kaisaniemi_jreinikainen.jpg

Idänvaahtera kasvaa luontaisena Kiinassa, Venäjän Kaukoidässä, Koreassa ja Japanissa. Laajasta levinneisyysalueesta johtuen sen eri kannat poikkeavat jonkin verran toisistaan sekä ulkomuotonsa että ilmastollisen sopeutuneisuutensa puolesta. Idänvaahteran lehdet muistuttavat kotimaista metsävaahteraamme, mutta ne ovat pienemmät, ja lehtiliuskat ovat lähes tasasivuiset. Muutoinkin koko puu on kuin pienoisversio kotimaisesta metsävaahterastamme (A. platanoides), ja äärimmäisen käyttökelpoinen koristepuu, mikäli meille sopivia alkuperiä olisi helposti saatavilla.

Vaikka idänvaahtera voi luonnossa kasvaa yli 20 metrin korkuiseksi, ei siitä viljeltynä yleensä tule kymmentä metriä korkeampaa. Mustilan suurin idänvaahtera on ihailtavana Etelärinteen länsipäässä. Erityisen suuren viljelyarvon puulle antaa syysväri, joka sekin vaihtelee alkuperän ja syksyn säiden mukaan. Parhaimmillaan idänvaahteran latvus hehkuu tulipunaisena, vaikka usein on tyytyminen vaisumpaan keltaiseen väriin.

 

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Idänvaahtera
Heimo: 
Aceraceae
Suku: 
Acer
Laji: 
pictum
Alalaji (ssp.): 
mono
Koko: 
Suomessa jää tavallisesti alle 10 m mittaan; luonnossa voi olla jopa yli 20 m.
Kotipaikka: 
Pohjois- ja Koillis-Kiina, Itä-Venäjä, Korea ja Japani.
Kuvaus: 
Pyöreälatvuksinen pieni puu, jonka lehdet muistuttavat metsävaahteraa, mutta ovat pienempiä ja liuskat yksinkertaiset, s.o. kolmiomaiset ilman ripsireunoja.
Kasvupaikka: 
Aurinko–puolivarjo, runsasravinteinen, kuiva–tuore.
Menestyminen: 
Parhaimmillaan vyöhykkeet I–V, mutta kaikki alkuperät eivät viihdy kunnolla Suomessa.

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin

Syndicate content